Aikuisen elämää
Ryhmässä keskustellaan aikuisen arkea koskettavista kysymyksistä mm. työelämän paineista, yksinäisyydestä, syrjäytymisen uhasta ja taloudellisista ongelmista.
Sopii Aikuiset, Seniorit
Aikuisen elämää
Aikuisen elämää aiheet
Kaikki aihealueet
Itse taistelen väsymystä vastaan. Jotenkin sieltä sängystä on noustava aamuisin. Jotenkin vain käytävä kaupassa. Ei ole vaihtoehtoja. Välillä nukun melkein kellon ympäri. Tolkuton väsy kyllä ajottain. Yritän vain puskea eteenpäin. Tuntuu että elämä on ollut jo monta vuotta ”puskemista”. Väkisin menen sinne kauppaan. Väkisin saatan vaihtaa pari sanaa myyjän kanssa.…
Kaikki mikä on tullut tehtyä, on tullut tehtyä. Mitä ei vielä ole tapahtunut, ei ole tapahtunut. Siinä lähtökohta itsensä kohtaamiselle. Itseäni varten kirjoitan, kaikki mikä on minua, on minua itseäni varten. En ymmärrä, miksi minun kuuluisi olla luontaantyöntävän hyväksyttävän kärsivällinen itse. Minulla on omat puitteeni, eikä niihin kuulu epäystävällisyys, eikä…
Olen joitakin vuosia kärsinyt on-off-ahdistuksesta, masennuksesta tai uupumuksesta, miksi sitä nyt kutsuisikin, jossa välillä on ollut parempia, jopa oireettomia jaksoja, välillä sitten taas on vaikeampaa. On levoton olo, vatsassa tuntuu olevan jättimäinen kivi, sydän tykyttää tuhatta ja sataa. Olin pitkään työtön, mutta sitten sain puolen vuoden osa-aikatyön, jonka jälkeen pääsin…
En tiedä miten aloittaa tämä monologiketju. Olkoon se henkilökohtainen masennuspäiväkirjani, jos vaikka joku kirjoittaisi ystävällisen neuvon tai lohdutuksen sanan. En tiedä, jaksanko kirjoittaa tätä ketjua mutta katsotaan. Elämässäni on niin paljon vastoinkäymisiä, etten jaksa kirjoittaa niistä. Sittenkään ne eivät ole mitään verrattuna niihin ihmiskohtaloihin, joita olen lukenut joistakin ketjuista ja…
Itselleen anteeksi antaminen ja armollisuus ovat vaikeimmat tehtävät. Ei edesauta itsesäälissä rypeminen eikä syvissä mullissa rypeminen. Kiitollisuus terveydestä, työstä, kodista, ravinnosta ja luonnon kauneudesta. Positiivinen ajattelu/realismi Miten tämän kaiken voisi konkreettisesti kokea todeksi ? Epävarmuus omasta objektiivisuudesta. Ehkä myös osittain on kyse kohdallani ikä kriisistä kaiken muun lisäksi. Pahoin pelkään…
En enää löydä Mustavariksen aloittamaa viestiketjua ”mun pitäis luovuttaa, kun kaikilla jo silmät verestää”. Hän uhkasi poistattaa ketjunsa ja tietysti hänellä on siihen oikeus, mutta minulle se oli järkytys. En voi kuvitella elämää ilman Mustavariksen kertomuksia. Miten hän saattoi tehdä tämän minulle? En liioittele, on kuin elämästä olisi otettu pala…
Lapsuudessa minulla oli väkivaltainen äiti. Kun sairastuin psyykkisesti äitini häpeä oli suuri. Vuosi vuodelta äitini väkivaltaisuus koveni ja jäin yksin. Itkin ja itkin.. olin sairastunut masennukseen. Olin noin 14 vuotias. Ja viime vuosina nuo lapsuuden traumat tulivat elävinä mieleeni, yhä tarkempiana. En pääse psykoteripiaan, en millään. Joudun mahdollisesti elämään traumojeni…
Ajattelin nyt aloittaa uuden, kun edellinen oli yli 244 sivunen. Istun porrastasanteella, kylmällä portaalla. En halua mennä tonne ryhmään, mut mun on pakko. Fysio meni 20 minuutis ohi. Joten oottelin hoitajaa. Pääsin tunti aikaisemmin. Siellä ei sit mennykään nappiin. Itkin ekaa kertaa siellä. En vaan voinut enää olla ja hymyillä.…
Siinähän tuo kysymys tuli. Tarkoitan tässä kaikenlaisia asioita: niin terveyteen, työhön/opiskeluun, harrastukseen, kotiarkeen kuin muihinkin toimiin liittyen. On vaikea pitää motivaatiota yllä, kun tulevaisuus tuntuu tyhjältä ja toivottomalta. Ikävintä on, että on niin vaikea tehdä asioita, joista pitää. Vaikka minulla olisi niihin nyt aikaakin ja myös tarvittava välineistö. Ei vaatisi…
Olen viisikymppinen mies ja olen viime viikkoina tajunnut olevani aikamoisessa ahdingossa. Tajuan myös sen että useimmat ahdinkoni ovat ollee olemassa jo kakskytä vuotta ja jos en nyt tee asioille jotain, olen varmaan viimeistään 10 vuoden päästä lataamossa. Ja nyt mä tarttisin sitten neuvoa että mihinhän tahoon ottaisin yhteyttä asiani kanssa.…