Hei,
en pysty vastaamaan otsikkosi kysymykseen, miksi olet tuollainen, koska itse mietin sitä samaa.
Käynyn terapiassa ja olen hoitosuhteessa jne, ja tuputtavat sitä samaa, mieti mitä haluat tehdä harrastukset jne... Mutta kun en tiedä mitä haluan tehdä kodin ulkopuolella.
Onneksi sinulla on urheilu monella tavalla mukana elämässä, itse pitäisi sitä lisätä.
Usein mietin, ompas aivan mahtava sää, pitäisikö lähteä mettään kävelee... Päivän päätteeksi huomaan olevani oloasussani ja mitä sain aikaan.. en mitään muutakuin kissani kanssa olemista ja tietokoneella pelaamista.
Tuo että sovitte mukavasta tapahtumasta ja sitten perutaanki yllättäen, tiedän tunteen. Itse kokenut sen niin monet kerrat ja se on yksi niistä syistä miksi en pysty päästämään ihmisiä lähelleni. he vaan käyttävät hyväksi ja satuttavat kukin omalla tavallaan.
Kuten itsekkin sanoit, pienet ilot, niistä pitäisi vaan pystyä nauttimaan. Itselläni näin talviaikaan Suomen luonto on aivan mielettömän upea, rakastan lumista talvea.
Muistaakseni mainitsit kaupan kassan jonossa ollessa tunne, että muut vahtivat ostoksiasi ja tuomitsevat sinut sen perusteella... Itselläni on se joka kerta "mitäköhän takana oleva miettii tuosta lihapasteijasta jonka ostan" vaikka häntä ei varmasti kiinnostaisi pätkääkään.
Se vaan johtuu siitä erittäin huonosta itseluottamuksesta ja kaikesta muusta mitä soppaan on heitetty.
Miten itseluottamusta saisi kohotettua? en tiedä, olen yrittänyt lukea googlesta/kirjoista, mutta kun se kehu tai onnistuminen tulee, sen jälkeen aina tulee se negatiivinen kokemus joka tuhoaa sen onnistumisen tunteen ja totaalisesti mennyttä.
Tilanteesi kuulostaa niin samalta, et ole yksin, meitä on useampi.
Virtuaalihali ei ole mitään verrattuna todelliseen halaukseen, mutta täältä yksi bittihalaus sinulle. Itsellä sama, etten muista milloin viimeksi olisin halannut tai pitänyt kädestä, paitsi kissani joka on elämäni valo.
Jaksamisia...