Suoraan sisältöön
Tänään on lauantai 23.9.2017 klo . Onnea Minja, Miisa, Mielikki | Lähetä kortti
 
www.tukinet.net - kriisikeskus netissä
Login
Käyttäjätunnus
Salasana
 
Solmussa-chat
Solmussa
Seuraava päivystysaika:
ma 25.9.2017 klo 17.00
Liveryhmät
Tulossa:
ma 25.9.2017 klo 17.00
Teema: Kaveria ei edelleenkään jätetä.
Vertaistukichat rauhanturvaajille ja läheisille.
Vertaistukichat rauhanturvaajille ja läheisille.
Tulossa:
ma 25.9.2017 klo 18.00
Teema: Transihmisten ja sukupuoltaan pohtivien keskustelu.
Sinuiksi-chat sateenkaari-ihmisille
Sinuiksi-chat sateenkaari-ihmisille
Linko
Haku
 
Tuki mukanasi - m.tukinet.net
STM tukee Veikkauksen tuotoilla

www.tukinet.net > Ryhmät > Avoimet ryhmät > Aikuisen elämää > Sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Seuraat keskustelua luku-tilassa. Osallistuaksesi keskusteluun rekisteröidy palveluun ja hae kirjoitusoikeutta.
Aikuisen elämää > Sosiaalisten tilanteiden pelko, viestejä 891 kpl, sivu 179 / 179
Seministi 21.09.2017 klo 20.17
Kerron nyt oman näkökantani tähän hyvinkin yleiseen ongelmaan, jonka kanssa itsekin olen jonkin verran paininut.

Oman HSP-luonteeni takia, olen aina ollut enemmän tai vähemmän jännittynyt muiden ihmisten parissa yms. ennen oli amis aikana aina kainalot hiessä ja naama punoitti ja esiintyminen aina jännittänyt. Armeijassa kuitenkin jouduin johtajaksi ja joutui aika paljonkin olemaan huomion keskipisteenä, joka hieman karaisi tuota pelkoa.

Nyt olen 25 vuotias ja vuoden verran tehnyt tutkimusmatkaa syvälle itseeni, henkisyyteen (ei siis uskontoon), pelkoihini ja siihen kuka minä todella olen, mistä tulen ja mitä haluan.
Ja tällä hetkellä en oikein enää edes ymmärrä, että miksi pelkäisin sosiaalisia tilanteita? Kyllä mä duunissa käyn ja sosialisoin siellä, mutta en edelleenkään tykkää oikein mennä mihinkään ryhmiin (kokemusta nyt niistäkin) tai näe mitään syytä lähteä varta vasten etsimään uusia ihmisiä elämääni. Tai siis päämäärättömästi vain poukkoilla paikasta ja ryhmästä toiseen, vain kokeakseen ulkopuolisuutta tai sitä, että seurailee vaan lähinnä vierestä.

Loppujen lopuksi aika takaperoinen tapa elää ja kokea elämää, vähän niinkun automaattiohjauksella kuuntelee ja elää egon sanelujen mukaan, keskittyen siihen, että miten kommunikoi ihmisten kanssa ja mitä he ajattelevat ja kuinka ulkopuolinen nyt taas olin. Muutenkin kun tajusi, ettei samaistu omaan egoonsa, itseensä, tai siis siihen "pelokkaaseen minäkuvaansa" ja koe elämää sen ikkunan läpi, vaan aloin kuuntelemaan sydäntäni ja toimiaan sen mukaisesti. Elämään sellaista elämää, kuin minä Oikeasti haluan ja tahdon ja samoin myös tekemään ainoastaan sellaisia tekoja mistä tulen onnelliseksi.
Ainoastaan tätä kautta voin kokea täyttymystä ja onnellisuutta ja silloin automaattisesti myös ne juuri oikeat ihmisetkin tulevat luokseni.

Ei ihmisten seura poista yksinäisyyttä tai tuota sitä täyttymystä, ne voi korkeintaan viihdyttää. Mun mielestä ainoa keino on vaan olla balanssissa itsensä kanssa ja luoda omaa elämäänsä sydämensä pohjalta, jolloin samalla säteilee sitä omaa valoa ympärillä oleviinkin ihmisiin!

 
Ensimmäinen sivu; Edellinen sivu; | 170 | 171 | 172 | 173 | 174 | 175 | 176 | 177 | 178 | 179 |
Edellinen otsikko  |  Seuraava otsikko

www.tukinet.net > Ryhmät > Avoimet ryhmät > Aikuisen elämää > Sosiaalisten tilanteiden pelko

Apua arkielämän kriisitilanteissa - www.tukinet.net
 
Tukinet-palvelusta vastaa Suomen Mielenterveysseura.
Palvelukuvaus | Copyright
Netland-tuotantoa