Suoraan sisältöön
Tänään on sunnuntai 24.2.2019 klo . Onnea Matti, Matias | Lähetä kortti
 
www.tukinet.net - kriisikeskus netissä
Login
Käyttäjätunnus
Salasana
 
Solmussa-chat
Solmussa
Seuraava päivystysaika:
ma 25.2.2019 klo 15.00
Liveryhmät
Tulossa:
ma 25.2.2019 klo 17.00
Teema: Sinuiksi-chat sukupuolen moninaisuudesta.
Sinuiksi-chat sukupuoli-identiteetistä.
Sinuiksi-chat sateenkaari-ihmisille
Tulossa:
ma 25.2.2019 klo 19.00
Teema: Lapsitoive-vertaischat.
Simpukka-chat
Simpukka-chat
Linko
Haku
 
Tuki mukanasi - m.tukinet.net
Tuettu veikkauksen tuotoilla

www.tukinet.net > Ryhmät > Avoimet ryhmät > Aikuisen elämää > Rakkaan lemmikin poismeno

Rakkaan lemmikin poismeno

Seuraat keskustelua luku-tilassa. Osallistuaksesi keskusteluun rekisteröidy palveluun ja hae kirjoitusoikeutta.
Aikuisen elämää > Rakkaan lemmikin poismeno, viestejä 6 kpl, sivu 1 / 2
LoveNeverDies 30.12.2018 klo 07.07
Viime perjantai aamuna rakas kissamme jouduttiin lopettamaan 16 vuotisen elämänsä jälkeen. Kissalla todettiin pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta, jota ei olisi voinut enää täysin hoitaa. Olin lopettamistilanteessa mukana loppuun asti ja toivotin hyvää matkaa. Olisin halunnut sanoa enemmänkin ja pitää sylissä.
Suru on ollut käsittämättömän suurta ja se on jopa onnistunut yllättämään, sillä en osannut odottaa että kissan vointi olisi mennyt niin nopeasti niin huonoksi.

Minusta tuntuu, etten osaa käsitellä tätä surua ja pelkään jopa masennuksen puhkeavan tämän johdosta. Kissa oli niin rakas ja mukana kaikissa elämäntilanteissa teini-ikäisestä aikuisuuteen saakka. Tasavertainen perheenjäsen.
Nyt sydämessä tuntuu iso tyhjä aukko. Aina kun katson ulos ja taivaalta sataa lunta, mieleni täyttää haikeus ja kyyneleet vierivät silmiini. Talo tuntuu hiljaiselta ja tyhjältä.

Minun pitäisi jaksaa vielä mennä hääjuhliinkin ja esittää iloista. Tuntuu niin vaikealta mennä. En haluaisi, mutta on pakko. Pelottaa jos kesken kaiken tulee itku ja en saa sanaa suustani surun vuoksi. Eikö minulla ole oikeus kuitenkin surra ja jättää vaatimukset hieman taka-alalle?

Oli pakko purkaa jonnekin tätä asiaa.

Mollyan 30.12.2018 klo 12.59
Ei lemmikin kuoleman aiheuttamaa surua pidä väheksyä. Perheenjäsen on kuollut. Lemmikin kanssa ollaan niin tiiviissä yhteydessä ja siitä tulee rakkaampi kuin monet ihmiset ovat. Voitko kertoa siellä juhlapaikalla tästä menetyksestäsi. Uskon, että monet tajuavat tilanteen ja sinun olisi helpompi olla. Voimia...
LoveNeverDies 31.12.2018 klo 05.45
Kiitos Mollyan. :nyyh
Emilia_SaapasSaapas tukihenkilö 08.01.2019 klo 17.53
Moi LoveNeverDies!
Kirjoititpa kauniisti kissastasi. Olet tietysti oikeutettu suruusi. Kannattaa varmasti mainita tästä muille, niin he ymmärtävät tilannettasi paremmin. Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta vain aika auttaa suruusi. Ja muistot kissastasi eivät koskaan katoa eikä niitä voida sinulta viedä.

-Emilia, NettiSaapas Kotka

mmila 08.01.2019 klo 19.53
Meillä rakas kissamme jouduttiin lopettamaan toukokuussa 9-vuotiaana, oli meillä pennusta asti. Suru oli musertava ja itkettää edelleenkin, kun ajattelen lopetustilannetta. Pahin kaipuu on onneksi jo hieman hiipunut vaikka ikävä on edelleen. Meille onneksi jäi tämän lopetetun veli ja sille kaveriksi otimme paikalliselta eläinsuojeluyhdistykeltä nuoren kissan.

Myös meillä kissan kunto romahti yllättäen, se oli kyllä oireillut jo viikkoja ja kaikenlaisia hoitoja kokeiltiin ja kaikkemme yritettiin, mutta se ei vaan nyt riittänyt. Sillä oli todennäköisesti sydänvika, eikä sille olisi voinut tehdä mitään. Tieto helpottaa, ei jäänyt jossitteluja.

Voimia. :love2

 
| 1 | 2 | Seuraava sivu;
Edellinen otsikko  |  Seuraava otsikko

www.tukinet.net > Ryhmät > Avoimet ryhmät > Aikuisen elämää > Rakkaan lemmikin poismeno

Tule mukaan Poroelämään!
 
Tukinet-palvelusta vastaa Suomen Mielenterveysseura.
Palvelukuvaus | Copyright
Netland-tuotantoa